POLIITTISTEN JÄRJESTELMIEN LINJAN TUTKIMUSPROFIILI
Valtio-opin laitoksen poliittisen järjestelmän linjan tutkimus suuntautuu varsin laajalle alueelle, joskin valtaosa meneillään olevista tutkimusprojekteista liittyy poliittisiin instituutioihin, niiden suunnitteluun ja arviointiin. Empiirisen tutkimuksen kohteina ovat sekä Euroopan maiden instituutiot (mm. parlamentit) että Euroopan unionin instituutiot. Arviointikriteereinä käytetään oikeudenmukaisuuteen liittyviä määreitä (kuten suhteellisuus, responsiivisuus, kohtuullisuus ja edustuksellisuus) sekä tehokkuutta. Tutkimuksessa käytetyt metodit vaihtelevat käsiteanalyysistä kokeellisiin ja vertaileviin menetelmiin. Käsiteanalyysillä on ratkaiseva osa määriteltäessä eri kriteerien keskinäistä yhteensopivuutta. Kokeellisia menetelmiä sovelletaan analysoitaessa institutionaalisen ympäristön vaikutuksia yksilö- ja ryhmäpäätöksentekoon. Vertailevaan menetelmään puolestaan turvaudutaan silloin, kun tutkitaan olemassa olevia institutionaalisia järjestelyitä erilaisissa "luonnollisissa" ympäristöissään.
Tutkimusprojektit jakautuvat temaattisesti seuraaville alueille:
Instituutioiden arviointi. Tutkimusongelmia: miten mitataan vallan jakautumista instituutioissa? Miten mitataan instituutioiden suorituskykyä? Mitä voidaan oppia äänestysparadokseista? Miten mallinnetaan epätäsmällisyyttä instituutioiden suunnittelussa?
Äänestysvoima Euroopan parlamenteissa. Tutkimusongelmia: miten löydetään realistisempia äänestysvoiman mittareita? Miten koalitioiden yhtenäisyys sisällytetään äänestysmalleihin? Miten mitataan yhteisön toimintakykyä?
Yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuus, kohtuus ja tehokkuus. Tutkimusongelmia: mitä on institutionaalinen oikeudenmukaisuus? Mistä instituutioiden oikeudenmukaisuus on lähtöisin? Miten oikeudenmukaisuus ja tehokkuus suhtautuvat toisiinsa?
Rationaalisuus poliittisissa instituutioissa. Tutkimusongelmia: miten ihmiset tekevät valintansa erilaisten tulonjakojen välillä? Mikä on rationaalisuuden rooli oikeudenmukaisuusperiaatteiden valinnassa? Mikä on solidaarisuuden, vastavuoroisuuden, altruismin ja itsekkyyden rooli yksilön päätöksenteossa?
Instituutiot ja vaalikamppailu. Tutkimusongelmia: millä vaali- ja puoluejärjestelmien ominaisuuksilla on ratkaisevaa merkitystä vaalikamppailussa ja äänestyskäyttäytymisessä? Mitkä puolue- ja vaalijärjestelmiin liittyvät tekijät selittävät vaalikamppailun luonnetta? Millä tavoin vaalijärjestelmät vaikuttavat äänestäjien äänestysmotivaatioon? Onko kilpailukykyisten markkinoiden ja vaalikamppailun välinen analogia hyväksyttävää? Mikä on rationaalisten päätöksentekomallien rooli selitettäessä vaalikamppailua? Mikä on vaalikamppailun ja hallinnon responsiivisuuden suhde?
Puoluediskurssianalyysi. Tutkimusongelmia: Miten suomalaisten puolueiden omakuva heijastuu diskursseissa, ohjelmissa ja vaalijulistuksissa? Esimerkiksi: mitä on sosiaalidemokratia?
Rationaalisen valinnan teoria valtio-opillisena mallina. Tutkimusongelmia: mikä on rationaalisen päätöksenteon teorian luonne teoreettisena viitekehyksenä? Mikä on rationaalisen päätöksenteon teorian kritiikin relevanssi? Miten rationaalisen päätöksenteon teorisointia tulisi kehittää?