VTM Jarkko Rasinkangas
Tohtorikoulutettava
työpuhelin (02) 333 6934
sähköposti: jarkko.rasinkangas@utu.fi
Vastaanotto: sopimuksen mukaan
Tutkimusintressit
- Hyvinvointi- ja kaupunkitutkimus
- Asumisen hyvinvointi ja segregaatio
- Monikulttuurinen asuminen
Käynnissä olevat tutkimushankkeet
Sosiaalinen erilaistuminen ja kestävyys sekä asumisen valinnat Turun kaupunkiseudulla (väitöskirja)
Suomalaisen yhteiskunnan aluerakenteessa tapahtunut voimakkaita muutoksia 1990-luvulta lähtien, niin kasvukeskusten ja taantuvien alueiden välillä kuin kasvavien kaupunkiseutujen sisälläkin. Samaan aikaan on ollut käynnissä selkeää eriarvoistumiskehitystä eri väestöryhmien välisessä hyvinvoinnissa. Molemmat edellisistä tekijöistä liittyvät, mitä suuremmassa määrin asumiseen. Suomalaisten asumisen tulevaisuuden haasteina onkin tuotu esiin alueellisen rakennemuutoksen ja kasvukeskusiin suuntautuvan muuttoliikkeen jatkuminen, asumisen kalleus sekä tulo- ja varalllisuuserojen lisääntyminen. Suomalaisessa asumisessa on myös pitkään peräänkuulutettu vaihtoehtoja. Asuntotuotannon ytimessä on edelleen keskivertoperheen mukainen standardi, vaikka tulevaisuudessa lapsiperheiden osuus asunnon kysyjinä tulee vähenemään. Valtaosa tulevaisuuden asumisesta tulee myöskin sijoittumaan jo olemassa oleviin asuntoihin, joiden kilpailukyky asumisen muuttuvien tarpeiden suhteen on avainasemassa. Erityisen haastelliseksi tämä kysymys tulee kaupunkien ja kaupunkiseutujen sisäisen erilaistumisen näkökulmasta. Tavoiteltaessa sosiaalista kestävyyttä kaupunkiseuduilla olisi pystyttävä yhdistämään yhdyskuntasuunnittelua muihin asunto- ja sosiaalipolitiikan tavoiteisiin. Tämä korostaa asukkaiden tarpeiden ja asumispreferenssien tuntemista.
Tämän tutkimuksen keskeinen tehtävä on Turun kaupunkiseudun sosiaalisen stafikaation ja sen spatiaalisten ilmenemismuotojen kehityksen analysoiminen. Tuloksia tulkitaan suhteessa asukkaiden asumisen valintoihin ja asumispreferensseihin. Oleellinen näkökulma liittyy siten sosiaalisen eriarvoisuuden ja mahdollisuuksien väliseen ilmenemiseen kaupunkirakenteessa. Aihepiiriä on tutkittu Suomessa toistaiseksi suhteellisen vähän ja etenkin pääkaupunkiseudun ulkopuoleisten suurten kaupunkiseutujen kehityksestä on vähäisesti tietoa. Aineistona tutkimuksessa ovat tilastoaineistojen lisäksi laajat Turussa eri tyyppisiltä asuinalueilta kerätyt kyselyaineistot (1995, 1999, 2003 ja 2008), joissa on tiedusteltu asumiseen ja hyvinvointiin liittyviä kysymyksiä.
Monikulttuurinen asuminen Varissuon lähiössä (MAMUKO)
Monikulttuurisuus on tullut vakiintuneeksi osaksi suurempien suomalaisten kaupunkien asumista koskevia kysymyksiä. Esimerkiksi Turussa suurin osa viimeisen vuosikymmenen aikaisesta väestönkasvusta on perustunut vieraskielisen väestön osuuden kasvuun, jossa nettomuutto on tärkeimmässä osassa. Monikulttuurisen asumisen yhteydessä puhutaankin tavallisimmin maahanmuuttajista.
Yleisesti jaettu käsitys Euroopassa on ollut, että liian suuret maahanmuuttajakeskittymät ovat ongelmallisia ja niiden syntymistä tulee välttää sekä mahdollisesti rajoittaa. Tähän päätelmään ovat johtaneet keskittymissä havaitut ongelmat maahanmuuttajien puutteellisen integraation ja huono-osaisuuden suhteen. Toisaalta maahanmuuttajakeskittymien syntyyn on vaikuttanut etnisten ryhmien tarve asua toistensa lähellä. Tämä käsitys voi olla kuitenkin keskittymien syntymisen pääasiallisten syiden suhteen harhaanjohtava, eikä tutkimustuloksia aiheesta vielä juurikaan ole.
Varissuo on Suomen maahanmuuttajavaltaisin lähiö. Varissuon kehitys on noudatellut muissa Euroopan maissa havaittua maahanmuuttajavaltaisten alueiden kehitystä. Niillä alueilla, joille maahanmuuttajat alkavat keskittymään, ei suunta yleisesti ole lähtenyt enää laskemaan. Kielikriteerin mukaan puhuu äidinkielenään tällä hetkellä jotain muuta kuin suomea tai ruotsia noin joka kolmas (34 %) alueen lähes 9000 asukkaasta. Juuri tämän erityisasemansa vuoksi Varissuo on valittu Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen lähiöohjelman yhdeksi kohdealueeksi vuosina 2009 - 2011.
Tutkimushankkeen tarkoituksena on luoda kokonaisvaltaisempi käsitys maahanmuuttajien asumiskeskittymien muodostumisen prosesseista Varissuolla ja eri osapuolien roolista kokonaisdynamiikassa. Millaisia positiivisia ja negatiivisia seurausvaikutuksia keskittymisellä on ollut. Hankkeen tulokset tuottavat yhdessä Turun kapungin lähiöohjelman kanssa mallin, jonka myötä maahanmuuttajien asumistarpeet voidaan huomioida paremmin osana integraatioprosessia ja lähiöuudistusta. Samalla luodaan ongelmien ennaltaehkäisyyn ja positiivisten voimavarojen kehittämiseen liittyvää tietopohjaa, jota voidaan hyödyntää vastaavankaltaisissa kohteissa Suomen kaupungeissa.
Tiedontuotannon näkökulmasta hankkeella on kaksi päätarkoitusta. Ensinnäkin tuottaa nykyistä parempi käsitys maahanmuuttajien kulttuuristen asumistarpeiden huomioimisessa suomalaisessa asumisessa, erityisesti lähiöuudistuksen näkökulmasta. Tärkeää on tuoda myös esille asumisen rooli integraatioprosessin kokonaisuudessa. Tieteelliseltä kannalta hanke tuottaa siten tärkeää empiiristä tietoa maahanmuuttajien asumiskeskittymien suomalaisesta todellisuudesta aihepiirin teoreettista taustaa vasten. Suomalaiset tutkimukset ovat olleet toistaiseksi hyvin vähäisiä ja kansainvälisten esimerkkien valossa voidaan todeta kansallisten ja paikallisten erityispiirteiden olevan olennaisesti kehitykseen vaikuttavia tekijöitä.
Päättyneet tutkimushankkeet
Turun hyvinvointitutkimus
Turun yliopiston sosiaalitieteiden laitoksen sosiaalipolitiikan oppiaineella on ollut vuodesta 1995 lähtien tutkimusyhteistyöhanke Turun kaupungin sosiaalitoimen (nykyisin sosiaali- ja terveystoimen) kanssa. Tutkimushankkeessa on seurattu säännöllisin väliajoin turkulaisen hyvinvoinnissa tapahtuvia muutoksia. Paikallisen tason kehityskulkujen tunteminen on tullut entistä tärkeämmäksi sosiaalipoliittisten linjausten suunnittelun, hyvinvointipalvelujen järjestämisen ja resurssien allokoinnin kannalta. Turun hyvinvointitutkimuksen osana on myös Turun asuinalueiden sosiaalisen kehittymisen analysointi, jossa on arvioitu mm. paikallisten kehittämishankkeiden tuloksellisuutta. Tutkimushankkeessa käytettävät aineistot ovat perustuneet tilastoihin ja turkulaisia edustaviin kyselytutkimuksiin, joita on kerätty vuosina 1995, 1999, 2003 ja 2008. Viimeisimpänä ajankohtana kerättiin myös turkulaisia maahanmuuttajia koskeva aineisto. Tutkimuhankkeen aineistoista ovat ilmestyneet toistaiseksi seuraavat julkaisut, joiden lisäksi aineistoa on hyödynnetty usemammissa opinnäytteissä sekä oppinaineiden metodiopetuksessa.
Julkaisut
Rasinkangas, Jarkko (2010): Turkulaisen maahanmuuttajien asuminen - näkökulmia etniseen segregaatioon. Teoksessa: Ervasti, H. & Kuivalainen, S. & Nyqvist, L. (eds..): Köyhyys, tulonjako ja eriarvoisuus. Turku, TCWR-tutkimuksia 2.
Rasinkangas, Jarkko (2009): Turun asuinalueiden kehittyminen asukkaiden kokemana – muutosten kartoitusta vuosina 1999 - 2008. Turun kaupungin sosiaalikeskuksen julkaisuja (sisäinen julkaisu).
Inkeroinen, Hanna, Rasinkangas, Jarkko & Kyheröinen Hanna (2008): Miten hyvin Turku voi? Turkulaisten hyvinvoinnin muutossuuntia 1995 – 2008. Turun kaupungin sosiaalikeskuksen julkaisuja 2A.
Rasinkangas, Jarkko & Laitinen Marjukka (toim.) (2006): Varissuon lähiön 30 vuotta – tavoitteista todeksi. Kirja-Aurora. Turku.
Rasinkangas, Jarkko (2005): Itä-Turku asukkaiden silmin. Tavoite 2-ohjelman asukaskyselyseuranta. Itä-Turku julkaisut nro 9. Turku
Kuoppala, Mikko, Venäläinen, Raisa, Rasinkangas, Jarkko ja Anttiroiko, Ari-Veikko (2005): Suomen vuosien 2001-2006 Urban II-yhteistöalueohjelman väliarvioinnin tarkistus. Arvioinnin loppuraportti. Urban II-ohjelman julkaisuja. Helsinki
Rasinkangas, Jarkko (2004b): Asuinympäristön viihtyisyys ja sen muutokset Turussa. Asukkaiden kokemusten kartoitusta Turun eri asuinalueilla vuosina 1999 ja 2003. Turun kaupunki, sosiaalikeskus (sisäinen julkaisu), Turku.
Rasinkangas, Jarkko (2004a): Hyvinvointi Turussa. Turkulaisten hyvinvoinnin muutosten seurantaa vuosina 1995, 1999 ja 2003. Turun kaupungin sosiaalikeskuksen julkaisuja 1A. Turku.
Kuoppala, Mikko, Laine, Päivi, Uusihakala, Juho, Anttiroiko, Ari-Veikko ja Rasinkangas, Jarkko (2004): Suomen vuosien 2001-2006 Urban II-yhteistöalueohjelman väliarviointi. Arvioinnin loppuraportti. Helsingin kaupungin tietokeskuksen tutkimuksia 2. Helsinki
Rasinkangas, Jarkko ja Saurama, Laura (toim.) (2004): Päivähoidon ja lastensuojelun tila Varsinais-Suomen kunnissa. Katsaus palvelu- ja täydennyskoulutussuunnitelmiin. Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen julkaisuja 1. Turku.
Rasinkangas, Jarkko (2003): Hyvivointti vai pahovointti, ja mil pual jokke? Sosioekonomiset ja asuinympäristön laadun alueelliset erot Turussa 1990-luvun loppupuolella. Teoksessa: Kangas, Olli (toim.): Laman varjo ja nousun huuma. Kansaneläkelaitoksen sosiaali- ja terveysturvan tutkimuksia 72, Helsinki.
Rasinkangas, Jarkko (2001): Itä-Turun asukaskysely. Itä-Turku julkaisut nro 2. Turun kaupunki, Urban-yksikkö.
Rasinkangas, Jarkko (2000a): Lama ja hyvinvoinnin muutokset. Tutkimus turkulaisten hyvinvoinnin muutoksista 1995 ja 1999. Turun kaupungin sosiaalikeskuksen julkaisuja 2000:1A. Turku.
Rasinkangas, Jarkko (2000b): Asuinympäristön kokemiseen liittyvä hyvinvointi – 17 turkulaisen asuinalueen välinen vertailu. Turun kaupunki, sosiaalikeskus (sisäinen julkaisu). Turku.
Rasinkangas, Jarkko (1998a): Yksi lähiö – monta puolta. Nousukierreprojektin raportti Varissuon lähiöstä. Turun kaupungin sosiaalikeskuksen julkaisuja 1998:8. Turku.
Rasinkangas, Jarkko (1998b): Hyvinvointi ja työmarkkina-asema: tutkimus hyvinvoinnista eri työmarkkina-asemissa ja työmarkkina-aseman muuttamisen valmiuksista. Kansaneläkelaitoksen sosiaali- ja terveysturvan tutkimuksia 33, Helsinki.
Rasinkangas, Jarkko (1995): Lama ja hyvinvoinnin uhat. Tutkimus turkulaisten hyvinvoinnista ja sen puutteista. Turun kaupungin sosiaalikeskuksen julkaisuja 1995:10. Turku.